Miksi hyvinvointiin panostaminen on vaikeaa?
Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu jatkuvista pienistä päivittäisistä valinnoista. Siksi hyvinvointiin panostaminen onkin niin vaikeaa.
(3 min)
Hyvinvoinnin kulinaristina kehittelemässä reseptiä kokonaisvaltaista hyvinvointia varten.
Ihmisinä olemme hyvänolontahtoisia otuksia, joille hetkessä maistuu helpompi ja mukavampi vaihtoehto ja valinta. Valintoja tuleekin vastaan jatkuvasti – kohtaamme päivittäin tuhansia valintoja, pelkästään ruokaan liittyviä päätöksiä koostuu arvioiden mukaan yli 200 kappaletta päivässä.
Nämä pienet valinnat ovat investointeja itseemme, joiden tulokset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Sijoituksien tuottoa on vaikea visualisoida, hetkessä elämisen pienet palkinnot vievät helpommin voiton.
On helpompi jättää lenkki väliin tänään väsymyksen takia, kuin ajatella miten huono kunto vaikuttaa hyvinvointiin vuosien päästä. On helpompi herkutella hieman päivittäin telkkarin edessä rentoutuakseen päivän haasteista, kun vaikkapa venytellä ja lukea kirjoja.
Ymmärrettävästi jokainen mikrovalinta ei ole maailmaa mullistava. Ei ainakaan juuri siinä hetkessä. Kuitenkin nämä valinnat koostavat päivästä kokonaisuuden, ja kokonaisuudet alkavat ajan myötä luomaan suurempia mullistuksia.
Hyvinvointiin panostaminen ei koostu yksittäisistä teoista, päivistä, tai valinnoista. Yksittäiset valinnat ovat vain pieniä mielentaisteluita. Jos niissä antaa jatkuvasti periksi, voittavat helpot valinnat lopulta sodan, ja sen myötä myös terveytesi.
Tieto ei tuota tuskaa, vaan teot
Useimmat kyllä tietävät, mitä tulisi tehdä panostaakseen omaan hyvinvointiin.
Ongelma ei olekaan tietämisessä, vaan tekemisessä.
Haluamme nopeasti tuloksia, elleivät ne näy horisontissa lentää pyyhe nopeasti kehään. Mikäli yleiskunto on jo valmiiksi huononpuoleinen, voi tekeminen tuntua todella vaikealta. Parempi terveyden taso tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta, että ei viitsi edes aloittaa. On helpompi jatkaa huonojen tapojen parissa. Mitä nyt yksi tupakka lisää haittaa, jos muutenkin menee aski päivässä. Samalla tavalla hyvä terveys pönkittää parantamaan sitä entuudestaan.
Tekeminen ei saa vaikuttaa jatkuvalta työnteolta – jos jokainen valinta terveyden eteen tuntuu raskaalta, annetaan ymmärrettävästi periksi. Pitääkin unohtaa nopeat tulokset, ja panostaa pieniin jatkuviin valintoihin. Siksi tekeminen terveyden eteen tulee automatisoida.
Tämä tehdään muodostamalla hyviä rutiineja. Sen vaikeampaa se ei ole. Kun asiat ovat osaa päivittäistä elämäämme, menee se ikään kuin automaattisesti. Hyvinvoinnin ei kuulu eikä tarvitse olla stressaavaa, elämästä pitää nauttia ja jokainen voi löytää itsellensä sopivat tavat, jotka tuottavat mielihyvää samalla kun ne edistävät hyvinvointiammekin.
Pienet valinnat johtavat suuriin muutoksiin
Kun pieniä valintoja ajattelee investointeina itseensä ja sisällyttää ne rutiineihinsa, voi elämä näyttää hyvinkin erilaiselta vuosien päästä. Nostan esille muutamia esimerkkejä omista rutiineistani, jotka edistävät hyvinvointia ja tuottavat tuloksia tulevaisuudessa.
Liikun viikossa vähintään kolme kertaa joko saliharjoittelun tai jalkapallon muodossa – se on kivaa, pysyn kunnossa ja sillä on positiivisia vaikutuksia muihinkin valintoihini.
Rauhoitan aamut siten, että saan työskennellä tärkeimpien asioiden parissa – saan enemmän aikaiseksi ja vähennän stressiä. Uskon tavan tuottavan mielettömästi tuloksia tulevaisuudessa.
Panostan säännölliseen unirytmiin – olen virkeämpi, jolloin jaksan tehdä parempia päätöksiä päivän aikana, elämä tuntuu virkeänä aika paljon kivemmalta.
Koitan päivittäin lukea kirjoja – opin uutta, kehityn. Maailmassa on niin paljon tietoa, olen jo kauan sitten hyväksynyt, etten oikeasti tiedä mistään mitään. Kuin Liisa Ihmemaassa aioin kuitenkin jatkaa matkaani kaninkolossa. On todella huikeaa huomata, että mitä enemmän oppii, sen paremmin ymmärtää (ja hyväksyy) oman tietämättömyytensä.
Koitan päivittäin kirjoittaa vähän – haastan itseäni jatkuvasti, kehityn. ”Sivu päivässä koostaa lopulta kirjan”.
TEHTÄVÄ: Mieliharjoitus rutiineista
Harjoituksen tavoitteena on pohtia tapojen pitkäaikaisvaikutuksia ja harjoittaa skenaarioajattelua. Miten tavat vaikuttavat kokonaisuuteen, ja mihin skenaarioihin kokonaisuudet voivat johtaa? Mitä omia tapoja voisin muuttaa, miten ja miksi? Miten se vaikuttaa tulevaisuuteen?
Kuvittele kaksi versiosta itsestäsi:
Yksi, joka polttaa tupakkaa palautuakseen stressistä, ja iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa ottaa yömyssyn saadakseen unen päästä kiinni.
Toinen, joka käy urheilee palautuakseen stressistä, ja iltaisin juuri ennen nukkumaan menoa lukee kirjaa saadakseen unen päästä kiinni.
Mieti seuraavia asioita:
Miten versiot eroavat toisistaan kymmenen vuoden päästä?
Mitä hyötyjä ja haittoja molempien versioiden tavoissa on, miten ne vaikuttavat heidän tekemiseensä, tavoitteisiin ja terveyteen?
Mitä versiot ovat voineet saavuttaa, mitä ei, miksi?
Kumpaa versiota suosittelisit itsellesi? Entä lapsellesi?
Kumpi versio on lähempänä todellista minääsi, kumman versiot haluaisit olevan lähempänä?
Mieti omia tapojasi, miten voisit muuttaa niitä ja miten ne vaikuttaisivat elämääsi. Miltä nämä versiot näyttäisivät tulevaisuudessa?
Pohditko, miten muutos kohti terveellisempää elämää saadaan rutiinien kautta käytännössä aikaiseksi? Siinä tapauksessa suosittelen perehtymään minun aikaisempiin kirjoituksiini:
Muutoksen neljä perustaa – vastuu, identiteetti, menetelmä ja tavoite
Dopamiini ja sen vaikutus käytökseemme – himo on hurmosta suurempi
Haastan jokaisen sisällyttämään elämäänsä uuden tavan, uuden pienen rutiinin, josta uskoo olevan hyötyä tulevaisuudessa. Hyvinvointiin panostaminen on jatkuvaa pientä tekemistä, se on investointi itseensä, jonka tulokset näkyvät ajan myötä. Terveyttä ei voi korvata millään, ja on haastavaa saada se takaisin mikäli sen on menettänyt.
Tekemisen meiningin terveellisen terveisin,
-Kevin Husell