Jo oli aikakin
Puoli vuotta Müncheniin muuton jälkeen kävin vierailemassa Suomessa, jolloin huomasin tulleeni osittain tehottomaksi. Tai ainakin oli sellainen olo. Hetkellinen pysähdys muistutti miten aikoinaan aloin hyödyntämään eri tapoja ja työkaluja ollakseni tehokkaampi töissä ja luodakseni enemmän vapaa-aikaa itselleni. Oli aika korjata kurssia.
Kirjoituksessa jaan ajatuksia ajasta, Münchenistä, sekä ajanhallintaan liittyvät menetelmäni. Toivottavasti sinullekin löytyisi vinkkejä, jolla saisit enemmän irti ajasta.
FOMO – Paitsi jäämisen pelko
Töissä pitää olla kaikesta ajan tasalla, mikään asia ei saa mennä ohi. Vapaa-ajalla ajattelee, että muilla on paremmat juhlat, hauskemmat kaverit ja yleisesti ottaen parempi elämä. Paitsi jäämisen pelko - FOMO (Fear Of Missing Out) piinaa meitä elämän eri vaiheissa aiheuttaen ahdistusta, unettomuutta ja heikentäen keskittymiskykyämme. FOMO on uusi sana vanhaan piinaan, joka liitetään usein sosiaalisen median käyttöön. Miten tätä tuskaa voidaan vähentää?
Kolme tapaa parantamaan omaa keskittymiskykyä nopeasti
Panostamalla näihin asioihin tehostat työtäsi, parannat keskittymiskykyä ja vapautat muutaman tunnin päivästä muihin asioihin.
Agile - Ketteryyttä projektinhallintaan
Agile, eli ketterä, projektinhallintamenetelmä soveltuu hyvin nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön jossa yllättäviin tilanteisiin tulee reagoida nopeasti. Tässä kirjoituksessa perehdytään aiheeseen selventäen mitä Agile on, sen arvoihin ja periaatteisiin, kompastuskiviin, sekä siihen miten ketterä kehittäminen eroaa perinteisestä vesiputousmallista.
Kun ei kiinnosta pätkääkään
Vaikka jotain halutaan todella paljon, on sen eteen tekeminen monesti liian paljon vaadittu. Miksi näin? Mitä motivaatio on, miten se toimii, mistä sitä saa? Mikä avuksi, kun aivomme väittävät, ettei kiinnosta pätkääkään?
Kymmenen askelta huipputekijäksi
Jokaisessa on piilevää potentiaalia, mutta haasteena on miten omat voimavarat saadaan hyödynnettyä. Näillä kymmenellä asialla otat askeleita kohti huipputekijää ja omaa huippuasi.
Etätyöskentely – Rakenna työpäivästä sinun näköisesi
Korona on siirtänyt monet toimistolta kotiin työskentelemään. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia etätyöskentely tarjoaa, ja miten terveydestä huolehditaan tämän ohella?
Priorisoi tekeminen ABCDE-menetelmän kautta
Vähennää vitkuttelua ja saa enemmän aikaiseksi ABCDE-menetelmän kautta.
Sähköposti tehokkuuden tappajana – Miten käytän sitä oikein?
Sähköposti vie usein liian paljon aikaa, mikä on kallista niin yrityksille kuin henkiselle hyvinvoinnillekin. Miten sen käyttö optimoidaan?
Palautuminen uupumuksen estäjänä – Kaifukuzenin pilarit
Kesälomien myötä moni on toivon mukaan palautunut ja palaa töihin hyvillä energiatasoilla. Itseään ei tule heti polttaa loppuun, vaan hyviä energiatasoja kannattaa ylläpitää panostamalla jatkuvaan palautumiseen ennaltaehkäistäkseen uupumusta.
Tämä mahdollistetaan Kaifukuzenin kuudella pilarilla, joilla huolehditaan hyvinvoinnista.
Paluu töihin loman jälkeen – kolme vinkkiä vähentämään ahdistusta
Monia ahdistaa loman jälkeinen töihin paluu, stressitasot nousevat ja mieli on maassa. Mistä negatiiviset tuntemukset johtuvat, ja mitä voimme tehdä asian eteen?
Näillä kolmella vinkillä teet töihin paluusta helpompaa.
Kaifukuzen – Jatkuva palautuminen uupumuksen estäjänä (osa 2/2)
Ensimmäisessä osassa toin esille huoleni työkulttuuriamme varjostavasta jatkuvasta kiireestä ja stressistä, ja puhuin kiintopisteen vaihtamisesta tekemisestä palautumiseen. Taustana ajatuksille toimivat uupumuksen inhimillinen tappio ja hävikki menetetystä työstä kansantaloudessa, joka on arviolta 24 miljardia € vuodessa. Voimme jokainen itse ennaltaehkäistä uupumusta hyvällä työnjohtamisella, mutta samalla työpaikkojenkin tulee luoda kulttuuria, joka tukee hyvinvointiamme ja luo kehitystä kestävästi. Tässä kirjoituksessa perehdytään tarkemmin jatkuvan palautumisen ajattelutapaan jota nimitän Kaifukuzeniksi, superkompensaatioteoriaan ja optimaaliseen palautumiseen.
Kaifukuzen – Jatkuva palautuminen uupumuksen estäjänä (osa 1/2)
24 miljardia €. Arvioiden mukaan se on menetetystä työpanoksesta johtuva vuosittainen hävikki kansantaloudessa. Suurimmat kustannukset johtuvat sairauspoissaoloista, töissäolosta sairaana, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työikäisen väestön terveydenhuollosta. Kansantalouden arvioitu menetys vuodessa on huima, sillä se on melkein puolet Suomen valtion budjetista. Kun arvioidut kustannukset ovat tiedossa, voidaan paremmin keskittää huomio aiheuttajien tunnistamiseen ja niiden vähentämiseen. Yksi nykypäivän suurista koettelemuksista on uupumus. Syitä uupumukselle on moneksi, mutta uskon yhden olevan jatkuvasta suorittamisesta johtuva riittämätön palautuminen. Työkulttuuriamme varjostaa jatkuva kiire, stressi ja suorittaminen, jonka lomassa palautuminen on helppo unohtaa ja loppuunpalamisen riski on suurempi. Niin töissä kuin vapaa-ajalla kiintopisteemme on tekemisessä. Mitä jos se olisikin palautumisessa?
Inspiraatiota ja motivaatiota tekemisen kautta
Pitää antaa itsellensä aikaa asioiden läpikäymiselle, jopa silloin kun ei oikein haluaisi. Viime kesälomani alkumetreillä ennen kuin pääsin kunnon lomatunnelmaan, minulla pyöri mielessä paljon työasioita. Mielessäni kyseenalaistin prosesseja ja työskentelytapoja, joista syntyi kehitysidea. Heti kun olin saanut tämän idean, lähdin tekemään asioita sen eteen. Tämän kehitysidean toteutus on kestänyt tähän mennessä noin kuusi kuukautta, ja matkan varrella olen oivaltanut monta eri asiaa, jotka haluan jakaa. Tavoitteena, että sinä saat ideoita ja vinkkejä omaan tekemiseen, parhaimmassa tapauksessa motivaatiota lähteä toteuttamaan omaa ideaasi.
Enemmän vähemmällä
Ota selvää miten saan enemmän aikaiseksi vähemmässä ajassa.
Tehokkaasti kohti tavoitteita - tavoite ja sen tärkeys
Miten asetetaan hyvä tavoite? Kirjoituksessa käydään läpi miten hyviä tavoitteita asetetaan, sekä jaetaan menetelmiä ja ajatuksia työpäivän tehostamiseksi. Tavoitteena on antaa eväät, jolla voi tehdä omasta työpäivästään tehokkaamman, lyhyemmän sekä vähemmän stressaavan.
Istunto liikkumisesta - liikunta ja sen hyödyt
Kukaan ei varmastikaan kiistä liikunnan hyötyjä niin henkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiimme. Silti liikumme vähemmän kuin koskaan nyky-yhteiskunnassa. Pienestä saakka opimme istumaan paikoillamme tarhassa ja koulussa. Tätä taitoa hiotaan kotona istumalla telkkarin edessä useita tunteja päivässä. Kirsikkana kakun päällä, monet viettävät töissäkin suurimman osan ajasta takapuolellansa.
Jatkuva kiire ja pitkäaikainen stressi
Stressi ja sen vaikutukset arkeen, työmailmaan ja uupumukseen.